Siirry sisältöön

Lauri Karttunen

Wikipediasta

Lauri Karttunen (29. syyskuuta 194120. maaliskuuta 2022) oli suomalainen kielitieteilijä, joka loi uransa Yhdysvalloissa ja vaikutti merkittävästi mm. kieliteknologian kehittämiseen.[1]

Lauri Karttunen opiskeli suomen kieltä Helsingin yliopistossa vuosina 1960–1964 ja siirtyi sitten jatkamaan opintojaan Yhdysvaltoihin, missä hän samalla työskenteli suomen kielen opettajana Indianan yliopistossa Bloomingtonissa. Hänen väitöskirjansa Problems of reference in syntax, jossa käsiteltiin viittaus- ja merkityssuhteita lauserakenteessa erityisesti eksistentiaalilauseen kannalta, valmistui Bloomingtonissa 1969. Jo väitöskirjatyötä aloittaessaan Karttunen rakensi suhteita lukuisiin ohjelmointia ja kieliainesten tietokoneanalyysia kehittäneisiin tutkijoihin, joista myöhemmin tuli kieliteknologia-alan tärkeitä vaikuttajia.[1]

Vuodesta 1967 lähtien Karttunen suoritti kielitieteen jatko-opintoja Texasin yliopistossa Austinissa ja keskittyi täällä erityisesti semantiikan tutkimukseen. Vuosina 1967–1983 hän tutki esimerkiksi indefiniittisyyden (epämääräisyyden) kysymyksiä sekä ns. implikatiivisten ja ei-implikatiivisten verbien semantiikkaa. (Implikatiivisia ovat verbit, joiden täydennyksenä oleva lause tai verbirakenne on totta, esimerkiksi Jussi muisti pestä hampaansa ilmaisee, että Jussi todellakin pesi hampaansa. Lauseesta Jussi päätti pestä hampaansa taas ei ilmene, pesikö Jussi hampaansa vai ei.) 1980-luvulla Karttunen alkoi yhdessä Martin Kayn ja Ron Kaplanin kanssa kehittää laskennallisia menetelmiä kielten äännevaihtelujen kuvaamiseksi. Tästä työstä, johon liittyi myös suomalainen kollega Kimmo Koskenniemi, syntyi tutkijaverkosto, joka tuotti useita suurelle yleisöllekin hyödyllisiä eri kielten morfologisia analyysiohjelmia, joiden avulla tietokone esimerkiksi tunnistaa sananmuotoja.[1]

Yliopistomaailman ohella Karttunen toimi tietokone- ja kieliteknologiayrityksissä ja asui kieliteknologiaprojektiensa yhteydessä lähes kymmenen vuotta Ranskassa.[1] Toimittuaan väitöskirjansa valmistumisen jälkeen kymmenisen vuotta Texasin yliopistossa Austinissa hän siirtyi Xerox PARC -tutkimuskeskuksen palvelukseen. Täältä hän jäi eläkkeelle vuonna 2011 mutta jatkoi tuntiopettajana (adjunct professor)[2] Stanfordin yliopistossa vielä noin vuosikymmenen ajan.[3] Vuonna 2007 kansainvälinen Tietokonelingvistiikan liitto (Association for Computational Linguistics, ACL) antoi Karttuselle vuosittain jaettavan elämäntyöpalkintonsa (ACL Lifetime Award); tuolloin 65-vuotias Karttunen oli nuorin tämän palkinnon saanut.[4]

Karttunen säilytti Yhdysvalloissa asuessaankin Suomen kansalaisuuden ja suomen kielen, jonka hän opetti myös kahdelle tyttärelleen.[1]

  1. 1 2 3 4 5 Auli Hakulinen, Kimmo Koskenniemi: Lauri Karttunen 29.9.1941–20.3.2022. Virittäjä, 21.12.2022, 126. vsk, nro 4. doi:10.23982/vir.122721 ISSN 2242-8828 Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
  2. Akateemisten titteleiden käännösvaikeuksista Professoriliitto. 29.5.2023. Viitattu 7.1.2026.
  3. Vale Lauri Karttunen ACL.
  4. RR: ACL Video Archive www.fask.uni-mainz.de. Arkistoitu 17.4.2016. Viitattu 7.1.2026.